Ammattina ammattilainen

Ammattina Sankari -gaala lähestyy jälleen kerran. Siellä palkitaan joku meidän alan ammattilainen, joka on tehnyt vuoden aikana jotain palkitsemisen arvoista. Hengen  pelastaminen tai loistava asiakaspalvelija. Molemmilla ansioilla palkinto on ansaittu aikaisempina vuosina.

Meidän ammattikunta pitää sisällään niin monenlaista osaajaa, että ihmettelyn määrälle ei löydy rajoja. Osa on niin taitavia ammatissaan, että sitä ei voi kuin ihailla. Toiset ovat sitten taas siellä toisella äärilaidalla.

Nämä ”ammattilaiset” ketkä ovat juuri siellä väärässä päässä arvostusta, voivat lukea tämän ja miettiä omaa suhtautumistaan omaan tekemiseen. Väitän, että monessa kohdassa tulee ajatus ”enpä ole ikinä ajatellut asiaa noin”.

 

kroatia 021

Otetaan ensimmäisenä käsittelyyn ikuinen ”riesa” eli ajo- ja lepoaika-asetus. Hyvin usein tulee vastaan kavereita, ketkä kehuskelevat sillä kuinka paljon lakia on huijattu ja kuinka paljon on kiekkoja heitelty ikkunasta tms. Mietitäänpä hetki tätä asiaa. Otetaan sellainen esimerkkitapaus jossa kuljettaja Pena, ikä 30 vuotta on ajanut vuosia väärennetyillä kiekoilla. Joka viikko on lepoajat liian lyhyet ja ajoajat liian pitkiä. Kiekkoja puuttuu jne. Kuljettaja Pena on ajanut vuorokaudessa jo 12 tuntia, kun hän nukahtaa rattiin. Yhdistelmä ajautuu pientareelle, missä kävelevät 8- ja 10-vuotiaat sisarukset jäävät alle.

Tutkimuksissa selviää, että kuljettaja Penan ajo-ja lepoaikojen rikkominen on ollut säännöllistä ja nukahtaminen on hyvin todennäköisesti johtunut liian pitkästä päivästä.

Kysymys kuuluukin. Onko kuljettaja Pena valmis pilaamaan loppuelämänsä sen takia, että hän on rikkonut ajo- ja lepoaika-asetusta? Asia voi tuntua pieneltä kun niitä kiekkoja väärentää, mutta jos tuollainen vahinko sattuu niin lopputulos tulee olemaan juuri tuo. Pena istuu ensin vankilassa muutaman vuoden ja sen jälkeen maksaa loppuelämänsä vahingonkorvauksia. Ehkä suurin taakka on kuitenkin noiden sisarusten elämän päättäminen. Aika kova päätös Penalta.

DSC00879

Toinen esimerkkitapaus. Kuljettaja Make ottaa satamassa Puolasta tulleen irtoperän peräänsä. Purkupaikalle on kiire ja kuormansidonta kuuluu lastaajalle, joten Make lähtee ovia avaamatta kohti purkupaikkaa. Eräästä risteyksestä kääntyessä 2000 kg paperirulla tulee pressusta läpi suoraan bussipysäkillä odottavien ihmisten päälle. 3 kuolee välittömästi.

Kysymys kuuluu. Kannattiko luottaa lastaajan ammattitaitoon kuormansidonnassa? Kumpi joutuu suurempaan vastuuseen näiden ihmisten kuolemasta? Se puolalainen lastaaja vai Make kuka ajoi yhdistelmää, kun onnettomuus sattui? Onnettomuutta tutkiessa selviää vielä, ettei Make ollut edes tarkistanut kuormaa. Hän vetosi siihen ettei se kuulu hänelle tai että kärry oli sinetöity. Huonoja selityksiä vaikka jollain tasolla ovatkin hyviä syitä. Kuormansidonta kuuluu ehdottomasti lastaajalle, mutta jokainen joka on nähnyt millä moraalilla eräät töitä tekevät niin kannattaako luottaa? Lastaajalle et uskalla lainata 20 euroa, mutta loppuelämäsi uskot hänen käsiinsä? Mikäli sinetti on ongelma, niin sitten pitää joltakin taholta pyytää lupa sen poistamiseen tai sitten kieltäytyä ottamasta kärryä. Se yksi kärryn rantaveto voi pilata loppuelämän. Onko se sen arvoista?

Jokainen alalla työskentelevä ei ole voinut välttyä näiltä ”tietoiskuilta”, missä kerrotaan kuinka meidän pitää olla hyvätapaisia ja vastuullisia jne. Kuinka moni on oikeasti ajatellut asiaa? Ne iskulauseet menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyllä sen kaikki tietävät.

Mutta kun asia on niin yksinkertaisen totta. Meillä kaikilla ammattikuljettajilla on allamme sellainen määrä rautaa, että sillä saa aikaan hyvin suurta tuhoa. Tahallisesti tai vahingossa. Ja jokainen kuljettaja on vastuussa ajoneuvostaan sekä kuormastaan.

Mikäli kuljettajan yhdistelmän alle kuolee joku, niin vastuussa ei ole ajojärjestelijä eikä kuorman lastannut henkilö.

Kyllä minä tiedän, että nyt joku pelle kaivaa lakikirjasta kohdan missä kerrotaan kuljetusketjun vastuusta.

Mutta kun sillä ei ole mitään merkitystä, mikäli kuljettaja jatkuvasti rikkoo ajo -ja lepoaikoja eikä huolehdi kuormansidonnasta.

Ajo -ja lepoaika-asetus sekä kuormansidonta ovat sellaisia asioita, mistä väännetään jatkuvasti kättä viranomaisten kanssa. Molemmista löytyy paljonkin parantamisen varaa mutta kun sillä ei ole mitään merkitystä. Jos onnettomuus tapahtuu, niin se ei ole lieventävä asianhaara, että kuljettajan mielestä 11 tunnin vuorokausilepo on liian pitkä tai että kolli pysyy kyydissä ilman sidontaa.

Laki on se minkä mukaan meidän on elettävä. Meidän mielipiteellä ei ole väliä vaikka se väärältä voi tuntuakin.

Miltä se tuntuisi jos jokainen saisi varastaa sen verran kuin omasta mielestä ei vielä ole varastamista?

Tällä alalla on hyvin paljon epäselvyyksiä koskien juuri vastuuta. Tai oikeastaan kaikki on selvästi paperilla, mutta kaikki ne menettävät merkityksen mikäli kuljettajalla ei ole kaikki lain vaatimat asiat kunnossa. Kaiken muun lisäksi on paljon erilaisia vaatimuksia ja ohjeita. Kuljettaja ei saa tehdä näin tai noin. Sinettiä ei saa poistaa. Kuormaa ei saa sitoa. Kuljettaja ei saa olla läsnä kun lastataan. Asioita on lukuisia. Mutta kun asia on lopulta hyvin yksinkertainen.

Kuljettaja on kapteeni. Kukaan ei voi määrätä tai käskeä kuljettajaa rikkomaan lakia koska juuri kuljettaja on se kuka on vastuussa jos jotain sattuu. PISTE.