Ihmisoikeusloukkaus

Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että digipiirturi on hyvä keksintö. Mitä tulee ajo- ja lepoaika-asetukseen itsessään, niin se on aivan välttämätön meidän alalla. En uskalla edes ajatella, millaisia työpäiviä meiltä vaadittaisiin jollei tätä lakia olisi. Siinä saisi unohtaa työn ulkopuolisen elämän aivan täysin. Tuntuu että se muu elämä on jo nyt aika vähissä. Onhan tuolla tien päällä sellaisia kuljettajia joille mikään ei riitä. Se on sitten aivan sama mikä on laki, niin se on aina väärä. Koko asetuksessa ja sen toteutuksessa on tietysti paljon parantamisen varaa, mutta se on sitten ihan toinen tarina. Sen läpikäymiseen ei nyt aika riitä, ehkä joskus toisten.

DSC00614

Mutta minulle tuli tuossa kuukausi sitten vastaan sellainen ongelma, joka sai ajattelemaan, että meillä kuljettajilla on ihmisoikeuksia yhtä paljon kuin auton alle jääneen siilin peräsuolella.

Minun uusi digipiirturikortti ilmoitti, että se on vanhentunut. Siis nimenomaan uusi kortti. Otin vanhan kortin koneesta ulos ja laitoin uuden sisään niin näyttöön tuli teksti ”kortti vanhentunut”. Pari kertaa kortti ulos ja takaisin sisään niin sitten se alkoi pelittämään. Parin päivän aikana kone teki sitten sellaista, että kesken ajon se heitti kortin ulos ja ilmoitti että kortti ei ole voimassa. Sitten taas pari kertaa ulos sisään, ulos sisään niin taas toimi. Ajattelin että vika voi ”korjaantua” itsestään. Kyse on kuitenkin tietokoneesta ja ne nyt välillä tekee tuollaista. Kuukauden minä katselin sitä pelleilyä ja sitten vein kortin takaisin konttorille.

Konttorin pihalla minä ensin tulostin 28 päivän ajot kortilta. Paperia meni 2 rullaa ja aikaa melkein puoli tuntia. Sitten sisällä jonotin vartin, että pääsen tiskille. Tiskillä minulle lyödään kaavake käteen” täytä tuo” käskyn saattelemana. Lopulta kaavakkeen kanssa takaisin tiskille, jossa ilmoitan että kortti on viallinen. Virkailija kysyy että olenko kokeillut sitä muissa piirtureissa? Vika voi kuulemma olla myös siinä. Minä ilmoitin että vanha kortti on toiminut 2 vuotta ilman mitään ongelmaa ja ensimmäinen teksti uuden kortin kanssa on ”kortti on vanhentunut” . Virkailija väitti edelleen, että vika voi silti olla piirturissa. Minä en tietenkään ole keksinyt avaruussukkulaa tai edes hehkulamppua, mutta sen verran ymmärrän tekniikasta että piirturi on kunnossa.

Aikamme siinä kiistelimme asiasta ja lopulta virkailija sanoi että hän voi tilata uuden kortin, mutta jos siitä nykyisestä ei tutkimuksissa löydy vikaa, niin joudun maksamaan kortin. Minä sitten luovutin kortin virkailijalle ja kysyin että saanko jonkun todistuksen että olen jättänyt kortin tänne. Sellaisen mikä antaa minulle oikeuden ajaa ilman korttia. Tämä Pirkko ilmoitti että voin ajaa 15 vuorokautta ilman korttia, kunhan otan aamuin illoin tulosteen ulos ja lisään siihen omat tiedot. Poliisi kuulemma näkee järjestelmästä että kortti on uusittavana viallisuuden takia. Mitään todistusta ei voi saada mistä kävisi ilmi kortin puuttumisen syy.

Nyt minä haluan esittää kysymyksen. Jos minulla olisi juuri nyt ulkomaan keikka edessä niin mitähän se Pierre Poliisisetä Pariisista olisi mieltä, kun ajelen ilman korttia ja kerron vain että Kaivokselan katsastuskonttorin Pirkko antoi luvan ajaa ilman korttia?

On se hyvä, ettei ole juuri nyt sitä ulkomaan keikkaa. Muuten se olisi jätettävä väliin sillä minä en sinne lähde ilman korttia. Mutta oletetaan, että joutuisin jäämään kotiin uuden kortin saapumiseen asti niin kuka sen minulle korvaisi? Ei kukaan. Kukaan ei korvaa minulle sitä että olen viikon ilman työtä ja tuloja.

Digipiirturi on lain määräämä juttu, mutta kaikki mikä siihen liittyy kaatuu minun päälle. Joku hieno valtion laitos painaa minulle kortin mikä ei toimi ja vastineeksi siitä minulle puhutaan ihan kuin olisin joku 2 vuotias pentu kuka on kaatanut aamumurot syliin. ”Voi sua pientä lasta oletko nyt ihan varma ettet ihan tahallaan kaatanut murokuppia” Kaikki ongelmat ovat joko kuljettajan tai yrityksen ongelmia. Kaikki myös maksaa. Kortit, paperit, todistukset. Ja jos ongelmia ilmenee niin itse saat hoitaa ja maksaa. Työpäivästä menee tunti kun käyt kuuntelemassa sitä vit***lua konttorilla ja sen jälkeen vielä tulostelet hytin täyteen paperia pari kertaa päivässä.

Pari viikkoa tästä eteenpäin minä lähden mantereelle ja jollain sairaalla tavalla jopa odotan sitä hetkeä, että esimerkiksi BAG pysäyttää ja pyytää digikorttia. Sitten jännityksellä odotan kysymystä ” missä on 28 pv tiedot?” Sitten minä kaivan laatikosta muovipussillisen paperia ja sanon että tässä. Jos minä selviän siitä ilman sakkoja, niin se on suurempi ihme kuin selvinpäin oleva Nykänen. Ja tämän sakotuksen jälkeen alkaa tappelu siitä että kuka maksaa. Minä en ainakaan koska minä en ole tehnyt mitään väärää.

Jos tässä olisi kyseessä takajalasta kaivonkanteen kiinni jäänyt kissa, niin kaivonkannet kieltävässä nettiadressissa olisi 100000 nimeä, mutta kun kyse on rekkakuskeista niin aivan sama…Ketä kiinnostaa.

Eihän tämä voi mennä näin. Meillä on niin paljon velvollisuuksia, ettei niitä yksi ihminen voi edes muistaa, mutta meidän oikeuksia ei tarvitse muistaa koska niitä ei ole. Siltä tämä touhu välillä tuntuu.

DSC00514