On harrastuksia ja harrastuksia

Harrastin tässä yhtenä iltana pitkä työpäivän päätteeksi kanavasurffailua ja eksyin katsomaan jotakin kokkikilpailua. Ohjelmassa kilpailijat suorittivat tehtävää, jonka aiheena oli ruoka-annoksen asettelu. Minä katselin sitä puuhaa hieman hämilläni. Väkisinkin mieleeni tuli yksi kysymys. Mitä merkitystä sillä on, onko porkkana lautasella itä-länsi vai etelä-pohjoisen suuntaan? Kuitenkin nämä kilpailijat olivat niin tosissaan, että heille se tuntui olevan sillä hetkellä maailman tärkein asia. Yritin kuitenkin olla kritisoimatta asiaa ja keskityin itse kilpailuun.

Hyvin nopeasti ajatukseni lähtivät kiertämään asiaa toiselta suunnalta. Onko harrastuksen tai kilpailun laadulla tai tyylillä merkitystä jos ihminen saa siitä tyydytystä? Mielestäni ei. Asiassa pitää unohtaa harrastus ja keskittyä ihmiseen. Täytyy ymmärtää asian merkitys toisille vaikka itse ei harrastusta ymmärräkään.

Minä voin hyvinkin kuvitella samanlaisia ajatuksia meidän rekkojen rakentelusta. Jopa alalla olevat kuljettajat ja isännät ovat tulleet sanomaan että mitä järkeä? Ehkä ensi kerralla vastaan heille, että mitä merkitystä on porkkanan asennolla? Molempiin käy nimittäin sama vastaus. Siinä ei ole järkeä eikä merkitystä. Ainoastaan sillä on merkitystä, että ihminen saa tyydytystä ja hyvää oloa harrastuksestaan.

Millään muulla ei ole merkitystä.

Itse olen viimeisen vuoden aikana innokkaana rakentanut meidän tulevaa Scaniaa ja en edes yritä selvittää sitä mielihyvän määrää minkä saan kun projekti etenee. Ideat muuttuvat osiksi ja visiot saavat ”lihaa luiden ympärille”.  Tekeminen vie mukanaan ja on välillä vaikeaa muistaa, että elämässä on muutakin. Joku voisi kutsua sitä tyhmyydeksi mutta minä sanon sitä intohimoksi.

Intohimo on samaa, kohde vain on jokaisella eri.

Talkoot 017